kuntavaalit, Rovaniemi

Miten tässä näin kävi?

Kuntavaaleista on nyt kulunut viikko. On aika arvioida mennyttä kampanjaa. Sain 157 ääntä, joista ennakkoon 86 ja vaalipäivänä 71 ääntä. Edellisiin kuntavaaleihin sain +62 ääntä lisää. Rovaniemen Vasemmiston 3458 äänestä keräsin 4,54 %.

Ounasrinteen äänistä keräsin 46 ääntä (2,3 %). Ennakkoon  24 ja vaalipäivänä 22 ääntä. Ääniä keräsin Ounasrinne (46), Lapinrinne (23), Korkalovaara (21), Kauppatori (13), Keskusta (12) ja Ounasvaara (10). Asuinalueellani olin kuudes. äänestysprosentin ollessa 53,4 %.

Ero ennakkoon- ja vaalipäivänä äänestäneistä oli kohdallani laskeva, kuten Rovaniemen Vasemmistollakin, jolla se oli jopa jyrkempi (2155/14,3 % ja 1303/11,1 % = 3458/12,9 %. Vuoteen 2012 +230 ääntä/+0,8 %). Seitsemäs paikka jäi noin 48 äänen päähän. Miksi näin? Mitä vaalityössä tehtiin ja tapahtui, kun ennakkoäänestyksen hyvä vire ei kantanut vaalipäivään saakka? Itseruoskintaan ei ole aihetta, mutta vastaisuuden varalle syiden selvittäminen on tarpeellista. Jatka lukemista ”Miten tässä näin kävi?”

Ei kategoriaa, kuntavaalit, Rovaniemi, terveysaerot, terveyskeskusmaksu

Terveyskeskusmaksun vastustaminenko populismia?

ivalon-sairaala
Ivalon vanha kunnansairaala

”Ilmaisia terveyspalveluja ei ole”. Perusterveydenhoito maksaa, mutta sairaudenhoito se vasta maksaakin. Minulle on väitetty, että terveyskeskusmaksun poisto on humpuukia ja kallista puuhaa. Ei ole. Mutta se on kallista, kun perusterveydenhoito pannaan ”maksumuurin” taakse.

Pienituloiset työelämän ulkopuolella olevat joutuvat maksamaan terveyskeskusmaksut ja niiden korotukset, kun vakinaisessa työsuhteessa olevat käyttävät työterveyshuollon maksuttomia palveluita. OECD:n vertailussa kansalaisten omavastuuosuus terveyspalvelujen kustannuksista on Suomessa muita maita suurempi. Se on haitallista. Käytäntö lisää terveydenhoitokustannuksia sekä terveyseroja. Pienituloisin väestönosa elää keskimäärin 6 vuotta lyhyemmän elämän, kuin hyvätuloisin väestönosa. Jälleen väärin. Jatka lukemista ”Terveyskeskusmaksun vastustaminenko populismia?”

Ei kategoriaa, kuntavaalit

Mitä sinä lupaat?

Kuka äänelläsi valtaa käyttää? Kuntavaalit sunnuntaina 9.4.2017

Allekirjoitin tänään ehdokassuostumuksen #Rovaniemi kuntavaaleihin. Se tietää antoisaa ja haasteellista kampanjointia pienellä budjetilla. Samalla siinä altistuu kysymyksille – Mitä sinä lupaat? Tarjoakko kaljan tai vippaatko vitosen? Ei haittaa, en tule tekemään kumpaakaan.

Lupaan jatkaa siitä, mihin tällä kaudella jäin: Jatka lukemista ”Mitä sinä lupaat?”

Ei kategoriaa, energiapolitiikka

Vastauksena Hemmolle ja Urpolle

Vastasitte (LK 27.1.2017). kirjoitukseeni ”Virheväitteitä tuulivoimasta” Sen sijaan, että väitteeni olisi kumottu tai oikaistu edes omia virheitä, Hemmo laistoi ja teki niitä kirjoituksessaan lisää. Hän väittää, että veronmaksajien rahoja menisi avustuksena tuulitukeen 83 euroa/MWh. Väite on väärä. Tukea maksetaan vain laissa määritellyn tavoitehinnan (83,50 euroa) ja sähkön markkinahinnan erotuksena. Ei muuna. Jatka lukemista ”Vastauksena Hemmolle ja Urpolle”

Ei kategoriaa, Some, sosiaalinen mendia

“Lööppijulkisuus” koukuttaa

Poliitikon pitää olla esillä “ollakseen olemassa”. Aikoinaan Väinö Leskinen kompuroi julkisuuden kanssa niin, että lopulta hän totesi: “Pääasia, että edes nimi on oikein kirjoitettu”. Nyt on #SoMe (twitter, facebook, instagram yms). Onko siis nyt paremmin?

Viikonloppuna postasin @Inarin kansalaiskanava`lle kirjoituksen “Hurahtikohan tämä ”lööppijulkisuus” kansanedustajalla nyt hieman karille?” Eräs kommentoija väitti, että minulla olisi “antipatiaa” kansanedustajaa kohtaan. Ei ollut eikä ole. Minusta vaan olisi kovin viisasta jättää osa rähinöistä sivuun. Jatka lukemista ”“Lööppijulkisuus” koukuttaa”

Ei kategoriaa, energiapolitiikka, tuulivoima

Virheellisiä väitteitä tuulivoiman ”pakkaskestävyydestä”

Hemmo Koskiniemi kirjoittaa (18.1./LK) tuulesta temmattuja väitteitä tuulivoiman ”pakkaskestävyydestä”. Hemmo väittää, että 4.1. tuulivoiman tuotto olisi ollut 500 – 600 MW. Se ei pidä paikkaansa, vaan keskituotto kyseisenä päivänä oli tarkalleen 770 MW/h (Fingrid).  Keskiviikkoaamuna kotimaiset ropelit tuottivat valtakunnanverkkoon sähköä 800–900 MW:n teholla, eli lähes yhtä paljon kuin Loviisan ydinvoimalan molemmat reaktorit yhteensä. Päivän mittaan tuotto tasaantui tuohon keskiarvoon. Jatka lukemista ”Virheellisiä väitteitä tuulivoiman ”pakkaskestävyydestä””