elinkeinopolitiikka

Työllistääkö Suomi kaukaa ja vie läheltä elinkeinon?

Kanadalainen kaivosyhtiö rakentaa Sodankylässä Kevistan kaivosaluetta suurimmalta osin lappilaisvoimin. Se tuo alkuvaiheessa työtä 70 rakentajalle, joista 44 on Lapista.

Keväällä kiivaimman rakennusvaiheen aikana työvoimatarve on 300 – 400 rakennusmiehen tietämissä. Nekin yhtiö pyrkii saamaan lähialueelta. Se on kuulemma yhtiölle tärkeää. Ei kuulu kitinää paikallisten rakennustyömiesten ammattitaidosta, kalleudesta ja rakennusjäljestä.

Me haluaisimme töihin niin paljon Sodankyläläisiä ja lappilaisia kuin mahdollista, mutta tietenkin nyt osa ammatti-ihmisistä tulee myös Oulun alueelta, koska heillä on jo kokemusta Talvivaaran rakentamisesta, kertoo yhtiön rakennuspäällikkö Willie du Plessis.

Viime talven Skanskan aikeet rakentaa Rovaniemen Haltikin kohde virolaisvoimin on jo yhtiön toimesta häveliäisyyssyistä arkistoitu johdon häpeäkansioon. Mappia kaikki pälyilevät, mutta monikaan ei kehtaa vilkaista. Voi kunpa sitä ei edes olisi olemassa!

Kanadalaisen kaivosyhtiön toimintaperiaatteet ja Skanskan keväiset kaavailut eroavat toisistaan, kuin yö ja päivä. Onko suomalaisten yritysten toimintaperiaatteissa ja johdon arvoissa jotain pahasti pielessä?

Kanadalaiselle yhtiölle rakennetaan aluetta missä maaperää möyhimällä, kaivamalla ja muokkaamalla kaivetaan rikkauksia hyödynnettäväksi. Samaan aikaan ympäristöministeri Lehtomäki kulkee elinkeinoministeri Pekkarisen jäljessä ihmettelemään Lemmenjoen kullankaivuun kohtaloa.

Se on kuulemma kiistanalainen! – Ei ole ollut kiistanalainen, ennen kuin siitä tehtiin sellainen. Lemmenjoellahan kultaa ovat kaivaneet suomalaiset ammattinsa osaavat kaivajat kultahistorian alusta lähtien. Näiltä ammatti-ihmisiltä ministerit haluavat viedä laillisen elinkeinon, ja samalla kotipaikkaoikeuden. Ammattiosaamista kuitenkaan ei voi viedä.

Suomessa on luotu käsite – siirtymäaika – jonka kuluessa laillisia elinkeinoja lopetetaan. Samalla niiden harjoittajista tehdään työttömiä. Siinä samassa rapautuu myös alueiden elinkeinorakenteet, ja kuntien taloudet. Lemmenjoen vahvasti kultaan perustuva matkailu on ihmeissään tulevaisuutensa suhteen.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s