Ei kategoriaa, energiapolitiikka, tuulivoima

Virheellisiä väitteitä tuulivoiman ”pakkaskestävyydestä”

Hemmo Koskiniemi kirjoittaa (18.1./LK) tuulesta temmattuja väitteitä tuulivoiman ”pakkaskestävyydestä”. Hemmo väittää, että 4.1. tuulivoiman tuotto olisi ollut 500 – 600 MW. Se ei pidä paikkaansa, vaan keskituotto kyseisenä päivänä oli tarkalleen 770 MW/h (Fingrid).  Keskiviikkoaamuna kotimaiset ropelit tuottivat valtakunnanverkkoon sähköä 800–900 MW:n teholla, eli lähes yhtä paljon kuin Loviisan ydinvoimalan molemmat reaktorit yhteensä. Päivän mittaan tuotto tasaantui tuohon keskiarvoon.

screenshot-374Kuvio: Fingrid Oy 4.1.2016 (keskituotanto 770 MW)

Vielä enemmän pöpelikössä ovat 5.1. päivän luvut. Hemmo väittää, että tuulivoimasta olisi saatu vain vaivaiset 107 MW, kun kokonaiskulutus oli 14500 MW. Edelleen Hemmo virheellisesti väittää, että tuotanto olisi ollut vain 0,7 prosenttia koko tuotannosta. Hän vertaa virheellistä tuotantolukuaan kulutukseen – ei tuotantoon. Todellinen keskituotto kyseisenä päivänä oli 402 MW/h (Fingrid). Se kattaa 2,8 % kulutuksesta, ei 0,7 prosenttia kuten Hemmo väittää. Kokonaiskapasiteettiin nähden tulos on varsin hyvä.

screenshot-373Kuvio : Fingrid Oy 5.1.2016 (keskituotanto 402 MW)

”Pakkasessa ei tuule” (HK). Aina ei tuule, ja tuulivoiman tuotantovaihtelu on suurta eri vuodenaikoina, kuukausina ja jopa päivänä. Tuulivoiman tuotanto jakautuu vuodessa siten, että ns. talvikuukausina (lokakuu – maaliskuu) tuotetaan 60 %, ja kesäkuukausina 40 % tuotannosta. Suomessa erityisesti talvikuukaudet ovat tuulisia kesäkuukausiin verrattuna. Ei päinvastoin.

Kylmä ilma (pakkanen) parantaa tuulivoiman tehoa. Talvella tuulen teho on kovempi, koska ilma on tiiviimpää ja painavampaa. VATT:n (Valtion taloudellinen tutkimuskeskus) on sitä tutkinut ja arvioi, että ” kylmillä alueilla on valtavasti tuulivoimapotentiaalia”, jopa enemmän kuin merituulivoimassa (offshore).

screenshot-368

Kuvio: Tuulivoiman teho vaihtelee. Tuomas Vanhanen.

Hemmo kirjoittaa: ”Lapin arktisissa olosuhteissa voi mennä siipien, roottoreiden, konehuoneen ja muiden lämmittämiseen ja sulattamiseen puolet myllyn koko vuoden tuottamasta tehosta. Pakkaspäivinä Lapin tuulimyllyt kuluttavat enemmän sähköä kuin tuottavat”.

Jäätymistä voi tapahtua (tapahtuu) kahdella tavalla: ”pilven sisällä jäätymistä” (in-cloud icing) tai sadejäätyminen (pisarat jäätyvät). Ne aiheuttavat ongelmia, rikkoontumisia ja samalla tuotantomenetyksiä (=taloudellinen menetys).

Jäätymisen ehkäisemiseksi Suomessa on tutkittu ja keitetty järjestelmiä tunnistamaan ja poistamaan jäätymistä. Arktinen ja kylmä-osaaminen on nouseva teknologia-ala myös Suomessa, ei pelkkä lumiukkorakentaminen, aina vientiin asti.

Fingrid arvioi, että kotimaassa voidaan tuottaa sähköä 11 600 MW:n teholla, kun ”kaikki on pelissä”. Siihen tarvitaan myös kasvavaa tuulivoimaa ja muita uusiutuvia energian tuotantomuotoja. Energiatuotanto ei voi perustua ”jokotai”- vaan ”sekäettä”- järjestelmien yhteispeliin.

Julkaistu: Lapin Kansa 24.1.12017

2 thoughts on “Virheellisiä väitteitä tuulivoiman ”pakkaskestävyydestä””

  1. Hyvä juttu. Nyt kun vielä saataisiin tuuli puhaltamaan 100% varmuudella 24/7 ja propellimetsät ymmärrettäisiin rakentaa kauemmas asutuksesta, muuta ei tarvittaisi.

  2. Kiitos hyvästä kirjoituksesta! Tänä talvena on näkynyt tuota kummallista väitettä, että tuulivoimaloita pitäisi lämmittää niin paljon, että niiden tuottama energian kuluisi suurelta osin voimalan lämmittämiseen. Väite on vailla totuuspohjaa. Kun tuulivoimala tuottaa sähköä, synnyttää se jonkin verran hukkalämpöä, joka pitää konehuoneen lämpimänä. Jos lämmitykseen käytettäisiin energiaa, olisi lämmittimen ottoteho noin 10 – 30 kW. 3-4 m/s tuulella, kun voimala alkaa tuottaa sähköä, on pienin voimalan tuottama yksikkö jotain 100 kW:n luokkaa. Ja tuulen nopeuden kasvaessa voimalan teho tietenkin kasvaa. Jos voimalan lavoissa on lämmittimet, kuluttavat ne toki energiaa – mutta myös vain murto-osan voimalan vuodessa tuottamasta sähköstä.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s