Ei kategoriaa, energiapolitiikka

Vastauksena Hemmolle ja Urpolle

Vastasitte (LK 27.1.2017). kirjoitukseeni ”Virheväitteitä tuulivoimasta” Sen sijaan, että väitteeni olisi kumottu tai oikaistu edes omia virheitä, Hemmo laistoi ja teki niitä kirjoituksessaan lisää. Hän väittää, että veronmaksajien rahoja menisi avustuksena tuulitukeen 83 euroa/MWh. Väite on väärä. Tukea maksetaan vain laissa määritellyn tavoitehinnan (83,50 euroa) ja sähkön markkinahinnan erotuksena. Ei muuna.

Maaliskuussa 2011 ministeri Pekkarisen ”risupaketin” kylkiäisenä mm. tuulivoimalle (mutta myös biokaasulle ja puupolttoaineelle) luotiin syöttötariffi. Sen perusvirhe oli, että siinä sähkön hinnan kehitys arvioitiin täysin poskelleen. Siitä tuli liian antelias.

Vuonna 2015 lakia muutettiin niin, että määräaikainen (3 vuotta) korkeampi tuki lopetettiin. Nyt kaikkia kiintiöön hyväksyttyjä hankkeita koskee sama 83,50 € takuuhinta kahdentoista vuoden ajan. Viimeisimmät tuon tuen piiriin hyväksytyt hankkeet käynnistyvät marraskuussa 2017. Kyse on siten takuuhinnasta, ei maksettavasta syöttötariffista.

Hallituksen uudessa energia- ja ilmastostrategiassa (11/2016) jatketaan uusiutuvan energian tuotantotukea ns. ”teknologianeutraali tarjouskilpailu”. Käytännössä se tarkoittaa tuulivoimatuen jatkamista eri muodossa. Tuulivoima todennäköisesti pärjäisi myös tarjouskilpailussa (YLE 24.11.2016). Se ei tarkoita sitä, että vanha ”syöttötariffi” poistuu, vaan se on voimassa aina vuoteen 2030 saakka. Se tulee vanhan rinnalle veronmaksajien maksettavaksi.

screenshot-357
Kuva:

Itsepintaisesti Hemmo pitäytyy väitteessä, että kylmässä ja talvella ei tuule: ”kylmissä arktisissa olosuhteissa syntyy tilanteita, joissa tuulivoima kuluttaa sähköä enemmän kuin tuottaa”. Esimerkin hän mainitsee Suomen suurimmalta tuulisähkön tuottajalta Tuuliwatti Oy:ltä (omistajina S-ryhmä ja ST1). Maaliskuun 12. 2016 tuotanto oli kuulemma negatiivinen.  Mitähän sekin käytännössä tarkoittaa?

Väite siitä, että pakkaspäivinä voimalat itsessään kuluttaisivat enemmän kuin ne tuottavat, on vailla totuuspohjaa.  Edelleenkin talvikuukausina tuulee ja tuulivoimatuotantoa on enemmän talvi- kuin kesäkuukausina. Jos on allerginen VTT:n tutkimuksille, niin kannattaa katsoa myös muualta, esim. Lappeenrannan tekniseltä yliopistolta.

Oheisessa kuvassa Tuuliwatti Oy:n oma ilmoitus koko vuoden 2016 tuotannostaan:

screenshot-395
Kuva: Tuuliwatti Oy

Urpo väittää (LK 24.1.2017) että ”olisin pyörittänyt numeroita tuulimyllyjen hyväksi”. Sitä en tehnyt, vaan oikaisin vain selviä laskuvirheitä ja virheväittämiä. Edelleen hän kirjoittaa, että tuulimyllyistä ei ole säätöenergian tuotantoon. Oma kantani on, että vesivoima on säätöenergiana paras ja käytettävin.  Ajattelemme vanhanaikaisesti, jos aina vastaamme, että lisää kapasiteettia. Säätöenergiatarpeeseen vastataan jo nyt myös sähköjärjestelmän kehittämisellä, integraatiolla ja kulutuskäyttäytymisellä.

Energiateollisuuden tilaston mukaan tuulivoima tuotti v. 2016 koko vuoden energiatuotannosta 3,6 %. Osuus kasvoi edellisvuoteen 31,8 %. Tuotantokapasiteetin kasvun myötä tuohon säätötarpeeseen voidaan vastata kotimaisella tuulituotannolla yhä paremmin, mikä vähentää myös tuontitarvetta ja parantaa vaihtotasetta.

Kuka kannattaa tuulivoimaa? Kriittisyys eri energian tuotantomuotoja kohtaan on paikallaan. Samoin kansalaismielipide tulee ottaa huomioon, mihin laitoksia sijoitetaan. Eipä taida olla sellaista järjestelmää, jota kohtaan ei olisi myös kritiikkiä. ”Sähköä ei edelleenkään saa vain töpselistä”, vaan jossakin se tuotetaan sinne.

Tuulivoimayhdistys teetti vuonna 2014 Taloustutkimuksella kyselyn neljällä tuulivoimapaikkakunnalla. Sen mukaan kriittisyys on lisääntynyt, mutta kannatus on edelleen 81 %. Tuoreempi tutkimus antaisi paremman kuvan nykytilanteesta.

Kuntapäättäjien ja viranomaisten kohdalla tehty tutkimus (tammikuu 2017) osoittaa, että tyytyväisiä on lähes kaksi kolmasosaa, ja kielteisesti suhtautuvien osuus jäi alle kolmannekseen. Perussuomalaisia lukuun ottamatta kaikissa puolueissa suurin osa vastaajista suhtautuu tuulivoimaan myönteisesti. Tutkimukset ovat Tuulivoimayhdistyksen toimeksiannosta tehty, ja niiden rinnalle on syytä saada myös muunlaista tutkimusta.

Hemmo Koskiniemi (LK 27.1.2017): Ketä uskoa tuulivoimassa?

Urpo Alatalo (LK 27.1.2017): Kuka kannattaa tuulivoimaa?

Julkaistu: Lapin Kansa 3.2.2017

 

 

 

 

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s