kuntavaalit, Rovaniemi

Miten tässä näin kävi?

Kuntavaaleista on nyt kulunut viikko. On aika arvioida mennyttä kampanjaa. Sain 157 ääntä, joista ennakkoon 86 ja vaalipäivänä 71 ääntä. Edellisiin kuntavaaleihin sain +62 ääntä lisää. Rovaniemen Vasemmiston 3458 äänestä keräsin 4,54 %.

Ounasrinteen äänistä keräsin 46 ääntä (2,3 %). Ennakkoon  24 ja vaalipäivänä 22 ääntä. Ääniä keräsin Ounasrinne (46), Lapinrinne (23), Korkalovaara (21), Kauppatori (13), Keskusta (12) ja Ounasvaara (10). Asuinalueellani olin kuudes. äänestysprosentin ollessa 53,4 %.

Ero ennakkoon- ja vaalipäivänä äänestäneistä oli kohdallani laskeva, kuten Rovaniemen Vasemmistollakin, jolla se oli jopa jyrkempi (2155/14,3 % ja 1303/11,1 % = 3458/12,9 %. Vuoteen 2012 +230 ääntä/+0,8 %). Seitsemäs paikka jäi noin 48 äänen päähän. Miksi näin? Mitä vaalityössä tehtiin ja tapahtui, kun ennakkoäänestyksen hyvä vire ei kantanut vaalipäivään saakka? Itseruoskintaan ei ole aihetta, mutta vastaisuuden varalle syiden selvittäminen on tarpeellista.

Rovaniemen kuntavaalit olivat vahvasti luonteeltaan ”uimahallivaalit”, jonka SDP valjasti parhaiten vaalityössään. Omassa kampanjassani teema ei ollut esillä. Valinta oli täysin tietoinen – halusin erottua, enkä samaistua. Kampanjani kärkiteemoja olivat: ilmastomuutos, terveyskeskusmaksu, perintäasiat ja varhaiskasvatus.

Kampanjani toteutin suunnitelman mukaisesti SoMessa ja ns. ”fyysisessä ympäristössä”. Vaalimateriaali oli täysin ”tee se itse”- menetelmällä tuotettu. Työstin myös muiden ehdokkaidemme omia ja yhteistä materiaalia. Siitä kärsi oma kampanja, mutta ei kohtuuttomasti, vaan yhteiseksi hyväksi.

SoMe ja fyysinen kampanjointi eivät ole toistensa vastakohtia, vaan täydentävät toisiaan. ”Face to face” kampanjointia ei kuitenkaan korvaa mikään, ja mitä lähempänä äänestyspäätös on, sitä merkityksellisempää on henkilökohtainen kontakti. Kampanjointikulttuuri on muutoksessa ja sitä toteutetaan enenevässä määrin netissä, mutta kotoa ei edelleenkään kukaan tule hakemaan ehdokasta.

Oma kampanjani koostui neljästä Uusi Rovaniemi-lehden ilmoituksesta, kolmesta kohdistetusta FB-mainoksesta, kolmen päivän (to – la) Lapin Kansan näköislehden ilmoituskampanjasta, Twitter ja FB-sivun käytöstä, kahdesta mielipidekirjoituksesta sekä omasta kampanjalehdestä netissä. Nettikampanjan etenemistä seurasin kävijätietojen ja kattavuuden kautta. Se osoittautui tarpeelliseksi.

Ehdokasflyereita jaoin tilaisuuksissa ja alueellisesti kohdennettuna. Tienvarsimainoksien käytöstä luovuin, Ounasrinnettä lukuunottamatta. Katukampanjointi oli turhan arkaa. Tukijoiden, ennakkoon äänestäneiden osallistaminen kampanjaan ja ”nukkuvien herättäminen” oli liian häveliästä (”ei kehtaa”). Ehdokasvaiheessa ota tukijat mukaan, ennakkoäänestyksessä äänestäneet ja vaalipäivää ennen herätä porukalla ”nukkuvat”.

Kampanja oli tyylikäs, erottuva ja omaleimainen, näin minulle kerrottiin. Oliko se myös tehokas? Puriko se, vai oliko liian ”siloinen”? Suunnitelmasta ei poikettu, eikä tehty loppuhetkien irtiottoja tai uusia avauksia. Vaalituen käytössäkään ei sorruttu loppumetreillä ”hätäpanostuksiin”. Oliko vaalien kaksi veijaria – Pyrky ja Tyrky – tehokkaita työssään ja työnjako oikea?

Tätä en kirjoittanut ruoskiakseni tai moittiakseni kampanjaa ja itseäni, vaan muistutukseksi tulevaan ja muille.

LK vaaka (3) (1)

3 thoughts on “Miten tässä näin kävi?”

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s